Tämä toiminto on käytettävissä vain vahtipalvelun tilanneilla käyttäjillä.



Sulje
HAE

Uutisia

Lakiuutiset, tammikuu 2011

Lakiuutiset, tammikuu 2011

Tuoreimmat Kauppakamariverkon lakiuutiset.

Työntekovelvoitteesta vapauttaminen ja uusi työsuhde (KKO:2010:95)

Työnantaja oli 7.12.2005 irtisanonut taloudellisin ja tuotannollisin perustein A:n ja B:n työsopimukset päättymään irtisanomisajan kuluttua 7.6.2006 ja vapauttanut heidät työntekovelvoitteesta 28.2.2006 lukien. A ja B olivat aloittaneet toisen työnantajan palveluksessa 20.3.2006. A:n ja B:n työsopimukset eivät olleet rauenneet 19.3.2006 ja työnantaja oli velvollinen maksamaan irtisanomisajan palkan ajalta 20.3. - 7.6.2006. (Ään.)

Korkeimman oikeuden perustelujen mukaan työnantajan velvollisuus maksaa työntekijälle irtisanomisajan palkkaa perustuu siihen, että työntekijä on työnantajan käytettävissä tehdäkseen työtä työnantajan lukuun. Asiassa jäi epäselväksi, oliko A ja B vapautettu työntekovelvoitteesta irtisanomisaikana ehdoitta vai oliko yhtiö asettanut lisäehdoksi sen, että heidät voitiin tarvittaessa kutsua takaisin töihin. Kun muuta ei ole näytetty sovitun, on lähdettävä siitä, että yhtiöllä on työnjohto-oikeutensa nojalla ollut oikeus irtisanomisaikana kutsua A ja B tarvittaessa takaisin työhön. Yhtiö ei kuitenkaan ole käyttänyt tätä oikeutta. Selvittämättä on jäänyt, olisivatko he työllistymisestään huolimatta voineet tuolloin olla yhtiön käytettävissä. A:n ja B:n työsopimusten ei näissä olosuhteissa voida katsoa rauenneen.

Ks. KKO:2010:95. Vrt. työsopimuslain 6:4.

Alaikäisyys este sukupolvenvaihdokselle osakeyhtiössä (KHO:2011:1)

Alaikäiselle oli maistraatin päätöksellä määrätty edunvalvojan sijainen, joka tulisi toimimaan yhtiön hallituksessa alaikäisen täysi-ikäiseksi tuloon saakka, minkä jälkeen alaikäinen tultaisiin valitsemaan yhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Koska osakeyhtiölain mukaan vajaavaltainen ei voi toimia yhtiön hallituksen jäsenenä, eikä yhtiön hallituksen jäsenenä voi toimia jonkun osakkaan lukuun, kysymys ei ollut tilanteesta, jossa lahjansaaja tulisi jatkamaan yritystoimintaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitetulla tavalla lahjaksi saaduilla varoilla. Se, että säännöksen soveltamisen edellytyksiä arvioitiin eri tavoin alaikäisen ja täysi-ikäisen osalta, ei ollut Suomen perustuslain 6 §:n vastaista.

Ks. KHO:2011:1.

Verohallinnon päätöksiä vuodelta 2011 toimitettavasta verotuksesta

Verohallinto antoi 5.1.2011 päätöksiä vuoden 2011 verotuksessa noudatettavista ennakonkannon ja ennakonpidätyksen prosenttien laskentaperusteista ja niiden voimaantulosta:

Verohallinnon päätös vuonna 2011 sovellettavien ennakonpidätysperusteiden voimaantulosta Dnro 6/31/2011, 5.1.2011

Verohallinnon päätös henkilökohtaisen pidätysprosentin laskentaperusteista palkkatuloa varten vuodelle 2011 Dnro 1190/31/2010, 5.1.2011

Verohallinnon päätös henkilökohtaisen pidätysprosentin laskentaperusteista eläkettä ja eläkkeensaajan palkkatuloa varten vuodelle 2011 Dnro 1191/31/2010, 5.1.2011

Verohallinnon päätös rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteista vuodelle 2011 Dnro 1192/31/2010, 5.1.2011

Verohallinnon päätös luonnollisille henkilöille ennakonkannossa maksuunpantavan ennakkoveron laskentaperusteista vuonna 2011 Dnro 1193/31/2010, 5.1.2011

Ennakkoratkaisuja osakeyhtiön sulautumisesta

KHO:2011:2: A Oy omisti 50 prosenttia B Oy:n osakkeista. Neljä luonnollista henkilöä omistivat loput B Oy:n osakekannasta. B Oy sulautui osakeyhtiölain 16 luvun säännösten mukaisesti A Oy:öön siten, että B Oy:n kaikki varat ja velat siirtyvät A Oy:lle. Vastaanottavalle yhtiölle A Oy:lle ei suoritettu sulautumisvastiketta. Muut sulautuvan B Oy:n osakkaat saivat vastikkeena A Oy:n liikkeeseen laskemia uusia osakkeita.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että sulautumiseen voitiin soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:n ja 52 b §:n säännöksiä. Ennakkoratkaisu vuosille 2009 ja 2010.

Ks. KHO:2011:2.

KHO:2010:79: X oli omistanut koko A Oy:n osakekannan ja 23,4 prosenttia B Oy:n osakekannasta. A Oy oli omistanut loput eli 76,6 prosenttia B Oy:n osakekannasta. B Oy oli 31.3.2008 sulautunut A Oy:öön. X:llä ei ollut tarvetta saada sulautumisvastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia osakkeita, koska hän omisti vastaanottavan yhtiön joka tapauksessa kokonaan, joten sulautuminen toteutettiin maksamatta lainkaan sulautumisvastiketta.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että sulautumista oli pidettävä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:ssä tarkoitettuun sulautumiseen verrattavana sulautumisena, johon voidaan soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 b §:stä ilmenevää jatkuvuusperiaatetta. Verovuosi 2008.

Ks. KHO:2010:79.


› Takaisin

Ajankohtaista alueeltasi

Ajankohtaista tietoa alueesi kauppakamarilta

Voit tehdä sivustosta lokalisoidun valitsemalla kartasta aluekohtaisen kauppakamarin.

Lue lisää

Verkostokumppanit ja referenssit