Lakiuutiset, lokakuu 2010

Lokakuun lakiuutiset.

Hallituksen esitys sähköistä kiinteistön kauppaa koskevaksi lainsäädännöksi

Kiinteistön kauppaa ehdotetaan helpotettavaksi siten, että kaupan voisi jatkossa tehdä myös sähköisesti. Kauppakirja tehtäisiin Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä asiointijärjestelmässä, jonka käyttäjät tunnistetaan luotettavalla tavalla. Kauppa syntyisi, kun myyjä ja ostaja ovat hyväksyneet kauppakirjan samansisältöisenä. Kauppa tehtäisiin sähköisellä lomakkeella, jota tarkistettaisiin lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin ja eräiden muiden viranomaisrekisterien tiedoilla. Järjestelmä valvoisi, että kauppakirjan sisältö vastaa lain vaatimuksia.

Kaupan tekemisen yhteydessä voitaisiin huolehtia myös vakuuksien siirtämisestä antamalla järjestelmässä sitä koskevia sitoumuksia. Sähköisessä kaupassa ei käytettäisi kaupanvahvistajaa ja kiinteistön luovutustiedot siirrettäisiin viranomaisille suoraan sähköisistä kauppakirjoista. Myös lainhuudatus tulisi vireille ilman eri hakemusta. Ostajan ei enää tarvitsisi erikseen hakea omistusoikeutensa kirjaamista.

Myös nykyiset paperimuotoiset panttikirjat voidaan korvata sähköisillä panttikirjoilla. Sähköinen panttikirja muodostuisi lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehtävillä kirjauksilla. Panttikirjan hallinnan fyysiseen luovutukseen nykyään liittyvät oikeusvaikutukset korvattaisiin sähköisen panttikirjan saajaa koskevalla rekisterimerkinnällä. Kiinnitystä ja sähköisen panttikirjan siirtoa koskevat hakemukset voitaisiin tehdä sähköisesti asiointijärjestelmässä.

Sähköinen kauppakirja ja panttikirja olisivat vaihtoehtoja perinteisille asiakirjoille, joita koskeviin säännöksiin ei ehdoteta muutoksia. Koska uudistus edellyttää monipuolisten sähköisten viranomaispalvelujen kehittämistä, on muutetut lait tarkoitettu tulemaan voimaan noin kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Ks. Hallituksen esitys Eduskunnalle 146/2010 sähköistä kiinteistön kauppaa, panttausta ja kirjaamismenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi.

Työnjohto-oikeutta käyttämällä ei saa muuttaa työsuhteen ehtoja (KKO:2010:60)

Työntekijä oli toiminut työnantajayhtiön kuntosalilla pääasiassa siivoojana, jolloin hänen tehtäviinsä oli kuulunut noin 600 neliömetrin suuruisten tilojen siivoaminen. Yhtiö oli sittemmin yksipuolisesti määrännyt työntekijän siivottavaksi lisäksi yhtiön hallintaan uusina tiloina siirtyneen noin 400 neliömetrin budosalin sosiaalitiloineen. Työntekijän kieltäydyttyä lisätyöstä yhtiö oli irtisanonut hänen työsopimuksensa.

Koska mainitun kokoisten lisätilojen siivousvelvoite olisi olennaisesti muuttanut työsuhteen ehtoja, yhtiöllä ei ollut työnjohto-oikeutensa nojalla oikeutta määrätä lisätyöstä eikä oikeutta lisätyöstä kieltäytymisen perusteella työsuhteen päättämiseen.

Ks. KKO:2010:60.

Verohallinnolta ohje ulkomaisen yrityksen toiminnan aloittamiseen Suomessa

Ohjeessa kerrotaan, mitä ilmoituksia ja selvityksiä ulkomaisen yrityksen on annettava Verohallinnolle, kun se aloittaa yritystoiminnan Suomessa perustamatta tänne erillistä yhtiötä.

Ohjeessa käsitellään toiminnan aloittamista verotuksen kannalta, joissain tilanteissa yrityksellä on velvollisuus tehdä toiminnastaan ilmoitus myös kaupparekisteriin

Ks. Verohallinnon ohje Dnro 677/345/2010, 10.9.2010.

Kuluttajaluoton todellisen vuosikoron uusi laskentakaava voimaan joulukuun alusta

Kuluttajansuojalain kuluttajaluottoja koskevan sääntelyn uudistumisen myötä [linkki] luoton todellisen vuosikoron laskentakaava uudistuu. Uusi oikeusministeriön asetus kuluttajaluoton todellisesta vuosikorosta 15.9.2010/824 tulee voimaan 1.12.2010.

Lakko - Luottamusmiehen poissaolo ja valvontavelvollisuus (TT:2010-111)

Tehtaalla oli järjestetty neljä lakkoa, joiden syyksi oli ilmoitettu käynnissä olleet urakkapalkkaneuvottelut, niiden hidas eteneminen, tulehtunut työilmapiiri ja työnantajan painostus. Lakot olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta ja paikallista sopimista koskeviin määräyksiin sekä työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Lakot oli järjestetty ajankohtina, jolloin pääluottamusmies ei ollut työvuorossa tai oli muuten poissa työpaikalta. Lakkojen tausta ja toistuvuus huomioon ottaen pääluottamusmieheltä ja ammattiosaston muilta edustajilta oli kuitenkin voitu edellyttää aktiivisia toimenpiteitä työrauhan säilyttämiseksi. Kun tällaisista konkreettisista toimenpiteistä ei ole esitetty selvitystä, ammattiosaston katsottiin laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

Ks. TT:2010-111.

› Takaisin