Lakiuutiset – Elokuu 2011

Kauppakamariverkon lakiuutisissa asiaa uudesta kuluttajaturvallisuuslaista sekä poimintoja viimeaikaisesta verotusta koskevasta oikeuskäytännöstä

Uusi kuluttajaturvallisuuslaki voimaan vuoden 2012 alusta

Vuoden vaihteessa voimaan tuleva kuluttajaturvallisuuslaki korvaa lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta. Uudessa laissa on pyritty selkeytettämään laissa käytettäviä käsitteitä sekä hallinnollisia pakkokeinoja ja valvontaviranomaisten toimivaltuuksia koskevia säännöksiä.

Merkittävimpänä uudistuksena lakiin on lisätty kuluttajapalveluja tarjoavalle taholle velvollisuus tehdä toiminnastaan etukäteen ilmoitus valvontaviranomaiselle ja laatia toimintaansa koskeva turvallisuusasiakirja silloin, kun on kysymys palvelusta, johon liittyy merkittäviä riskejä. Ilmoitusvelvollisia ovat muun muassa huvipuisto, kuntosali, laskettelukeskus, leikkikenttä, rullalautailupaikka ja vastaavanlainen pyöräilypaikka, seikkailu-, elämys- ja luontopalvelu, kiipeilykeskus, ratsastustalli, kartingrata, uimahalli, kylpylä, uimaranta, tatuointipalvelu ja turvapuhelinpalvelu. Tarkempi luettelo ilmoitusvelvollisista ja etukäteisilmoituksen sisällöstä löytyy lain 6 §:stä.

Ks. Kuluttajaturvallisuuslaki 22.7.2011/920.

Hankinnan keskeyttämistä ja vahingonkorvausta koskeva ratkaisu KKO:lta

Tieliikelaitos oli valittu moottoritien urakoitsijaksi Tiehallinnon järjestämässä tarjouskilpailussa. Hankintapäätös kuitenkin kumottiin markkinaoikeuden päätöksellä. Tieliikelaitos valitti päätöksestä ja muutoksenhaku oli vielä vireillä, kun Tiehallinto aloitti samasta urakasta uuden tarjouskilpailun ja antoi urakan tuon tarjouskilpailun voittaneen yhtiön suoritettavaksi. Vasta tämän jälkeen korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen, jonka mukaan ensimmäisessä hankintamenettelyssä ei ollutkaan ollut markkinaoikeuden päätöksessä todettuja virheitä.

Tiehallinnolla oli vallinneissa olosuhteissa ollut hyväksyttävä syy keskeyttää ensimmäinen hankintamenettely. Samaa hankintaa koskenut Tieliikelaitoksen muutoksenhaku ei myöskään estänyt hankinnasta luopumista ja uuden aloittamista. Tiehallinnon ei katsottu aiheuttaneen korvattavaa vahinkoa vain sillä, että se oli hankintasäännösten vastaisesti jättänyt ilmoittamatta tarjoajille hankinnan keskeyttämisestä ja sen perusteista.

Ks. KKO:2011:54.

Tietoliikennepalvelun palautuskelpoisia liittymismaksuja ei katsottu veronalaiseksi tuloksi

A Oy tarjosi kuitupohjaisia tietoliikennepalveluita asiakkailleen. A Oy aikoi muuttaa liittymissopimuksen ehtoja niin, että liittymismaksullisen liittymän liittymismaksusta tulisi palautuskelpoinen, mutta liittymä pysyisi lisäksi siirtokelpoisena. Palautuskelpoiset liittymismaksut eivät olleet A Oy:n veronalaista tuloa, eikä niistä ollut suoritettava arvonlisäveroa.

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu elinkeinoverotuksen osalta verovuosille 2010 ja 2011 ja arvonlisäverotuksen osalta ajalle 1.9.2010–31.12.2011.

Ks. KHO:2011:68.

Kiinteistöverovelvollisuus syntyi huolimatta kiinteistönkauppaan liittyvästä omistuksenpidätysehdosta

Yhtiö oli 12.12.2006 allekirjoitetulla kauppakirjalla ostanut kaupungilta tontin perustettavan yhtiön puolesta ja lukuun. Kauppakirjan ehtojen mukaan hallintaoikeus tonttiin siirtyi yhtiölle kaupantekopäivänä mutta omistusoikeus vasta sen jälkeen, kun kaupunki oli päätöksellään hyväksynyt kauppakirjan, päätös oli saanut lainvoiman ja yhtiö oli suorittanut kauppahinnan kaupungille. Yhtiön ilmoituksen mukaan omistusoikeus tonttiin oli siirtynyt yhtiölle perustettavan yhtiön lukuun edellä mainittujen ehtojen täytyttyä helmikuussa 2007.

Yhtiö oli ollut kiinteistöverolain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla omistajan asemassa 1.1.2007. Näin ollen yhtiölle oli tullut määrätä kiinteistövero verovuodelta 2007 kauppakirjaan otetusta omistusoikeuden lykkäävästä ehdosta huolimatta. Verovuosi 2007.

Ks. KHO:2011:67.

E-kirjojen arvonlisäverokannasta keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu

Arvonlisäverolain 85a §:n mukaan kirjojen myynnistä suoritettava vero on 9 prosenttia ja kirjana pidetään vain painettua tai siihen verrattavalla tavalla valmistettua julkaisua. Kustannustoimintaa harjoittava yhtiö haki ennakkoratkaisua koskien sähköisessä muodossa olevia ns. e-kirjoja, joiden sisältö vastasi painetussa muodossa olevien kirjojen sisältöä. Keskusverolautakunta vahvisti, että e-kirjoihin sovelletaan yleistä 23 prosentin verokantaa eikä painettuihin kirjoihin sovellettavaa alennettua 9 prosentin verokantaa.

Ks. KVL 39/2011.

Termiinisopimuksista syntynyt kurssivoitto katsottiin osakkeiden hankintamenon vähennykseksi

A Oy oli ostanut vuonna 2008 75 prosenttia holdingyhtiö X Oy:n osakkeista. A Oy sitoutui kyseisen osakekaupan yhteydessä solmitussa sopimuksessa ostamaan loput 25 prosenttia X Oy:n osakkeista vuonna 2010 tehtävällä kaupalla. Kauppahinta oli sovittu maksettavaksi USA:n dollareissa ja se määräytyi X Oy:n omistamien yhtiöiden vuoden 2009 tuloksen perusteella. Osakkeiden kauppahinnaksi muodostui noin 100 miljoonaa dollaria, jonka A Oy suoritti myyjille vuonna 2010 ostaessaan osakkeet.

A Oy oli suojannut jälkimmäisen osake-erän dollarimääräisen kauppahinnan yhteensä seitsemällä valuuttatermiinisopimuksella tarkoituksin, että osakkeiden kauppahinnan arvoksi tulisi tietty euromäärä. Näistä termiinisopimuksista syntyi A Oy:lle yhteensä 5 miljoonan euron kurssivoitto. Kun otettiin huomioon, että valuuttatermiinisopimusten nimenomaisena tarkoituksena oli ollut vuonna 2010 tehdyn X Oy:n osakkeiden kaupan suojaaminen valuuttakurssin muutokselta, näistä termiinisopimuksista syntynyt kurssivoitto katsottiin A Oy:n verotuksessa X Oy:n osakkeiden hankintamenon vähennykseksi. Ennakkoratkaisu vuodelle 2010.

Ks. KVL 46/2011.

Ennakkoratkaisu lisäeläkevakuutuksen vakuutusmaksujen vähennyskeploisuudesta

A:n työnantaja X Oy aikoi ottaa työntekijöilleen kollektiivista lisäeläketurvaa koskevan vakuutuksen, jossa vakuutussäästö kertyi työnantajan maksaman maksun ja vakuutetun työntekijän oman maksuosuuden perusteella. Työntekijän maksuosuus ei saanut ylittää työnantajan maksun määrää. Jos vakuutetun työsuhde päättyi muun kuin eläketapahtuman johdosta, vakuutetulle muodostettiin kertynyttä vakuutussäästöä vastaava vapaakirja. Mikäli vakuutettu työntekijä oli kuulunut vakuutuksen piiriin alle viisi vuotta, hän menetti tällöin kokonaan tai osittain oikeutensa työnantajan maksuja vastaavaan vakuutussäästöön. X Oy:llä oli oikeus saada se osa A:n hyväksi kertyneestä vakuutussäästöstä, jota ei tarvittu vapaakirjan muodostamiseen.

A:n ennen irtisanoutumista maksamat vakuutusmaksut olivat hänen verotuksessaan vähennyskelpoisia tuloverolain 96a §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla, vaikka A:n työnantajalle syntyisi edellä tarkoitetulla tavalla oikeus osaan kertyneestä vakuutussäästöstä. Vähennysoikeuden kannalta ei ollut merkitystä sillä, oliko kysymys irtisanoutumisvuoden verotuksesta vai oliko vakuutusmaksuja vähennetty A:n verotuksessa aiempina verovuosina. Ennakkoratkaisu vuosille 2011 ja 2012.

Ks. KVL 44/2011.

› Takaisin